Sulkkista siellä sun täällä

Moips!

Kesäsäät tulevat loppumaan lähipäivinä ja ehdin juuri käydä kuvaamassa kesäisen kuvatarinan. Innostus kuvaamiseen on noussut taas kun arki palasi. Nyt kun olisi vielä enemmän aikaa käydä lukemassa toisten ihania blogeja. Tämäkin viikonloppu menee taas futisturnauksessa (tarina on kuvattu jo viikolla).

Eilen kävin miitissä Sanomatalolla. Siellä oli jopa noin kolmisenkymmentä nukkeilijaa! :) Paikalle saapui myös Hesarista pari tyyppiä tekemään juttua nukkeilusta. He haastattelivat miitin järjestäjiä ja räpsivät kuvia sieltä sun täältä. Crystal pääsi yksityiskuvaan. <3 Harmillisesti oma kamerani oli taas kotona, joten en saa tähän kuvia. ;n; Sen jälkeen kävimme Kilalassa ja Tokyokanissa. Tällä kertaa mukaan tarttui koko reissulta vain pockyja ja ramune.

Ja sitten tarinan pariin.

~ ~ ~ 

Julia ja John ovat pyytäneet Dinan ja Kevinin kanssaan piknikille. Loppukesän aurinkoinen päivä on ihanan lämmin ja kuin tehty piknikkiä varten. Hyväntuulinen nelikko löytää juuri sopivan paikan ja jäävät siihen. Tai ainakin kolme on hyvällä tuulella, yksi hieman mököttävä.

Dina: Kai te tajuatte, että lähdin vain hyvän seuran vuoksi? Mua hirvittää jo etukäteen, jos taas joku ihmissyöjäampiainen hyökkää kimppuun. *puistatus*

Kevin: Dina hei, eiköhän jo unohdeta se keväinen tapaus. Se ampiainen ei edes pistänyt sua eikä kellekään olisi käynyt mitään, jos et olisi lähtenyt juokseen.

Dina: Mä arvasin, että mua syytetään siitä.

Julia *keskeyttää*: Ei kukaan syytä ketään. Eikä täällä edes näyttäisi olevan amppareita. John, katetaanko pöytä tähän?

John: Joo katetaan. Retkikassista löytyykin kaikkea herkkua.

Pian pöytä notkuukin leivonnaisista, hedelmistä ja juomista.

Julia: Emilia on aina niin ihana, kun se tykkää leipoa ja syöttää niitä sitten meille. Taidan syödä tämän melonin jälkeen tuollaisen banaanikuorrutetun muffinssin. :P

Kevin: Joo nämä on ihan huippuja! Mä toin muuten sulkapallo välineet mukanani. Haluaako joku pelata?

Dina: Minäminäminä! Mennäänkö heti?

Kevin: Valmistaudu häviämään tytteli!

Dina: Hah, täältä pesee, poju! ;D

Kevin aloittaa.

Dina ja Kevin lätkivät sulkapalloa ainakin melkein tosissaan ja peli on tasaista...

 ..

... kunnes Dinan lyönti kimpoaa mailasta väärään suuntaan...

... suoraan pöytään, herkkujen keskelle!

Julia ja John: Huuih. Dina!

Dina: Voi apua! Sori kaverit, se oli vahinko..!

Julia: Jee, ihanaa kun joku muukin toheloi kuin minä. ;D

Kevin ja John: ...

Onnenmaan kohtalo

Moikka!

Kuvasimme lopultakin nyt tämän Emilian unitarinan viimeisen osan. Edellisen voit lukea tästä. Sieltä löytyy myös linkki ensimmäiseen osaan. 

Pidemmittä puheitta tarinan pariin.

~ ~ ~

Emilia nukkuu sikeästi unilelujensa kanssa.

~ ~ ~

Emilia: Missä minä olen? Nukunko vai olenko hereillä? Hmm, tämä paikka näyttää jotenkin tutulta... Tämähän on Onnenmaa!

Emilia katselee ympärilleen. Missään ei näy ketään eikä kuulu mitään ääniä. Kunnes äkkiä...

... kuuluu selkäpiitä karmiva  ja käskevä ääni.

Garmila: Seis! Kuka olet? Mitä teet täällä?

Emilia: E-en tiedä... Huomasin vain yhtäkkiä olevani täällä. Minä olen Emilia.

Garmila: Kenelläkään ei ole lupaa liikkua päiväsaikaan. Kaikesta tottelemattomuudesta rangaistaan...

Garmila: ... KUOLEMALLA!

Garmila osoittaa taikasauvansa Emiliaa kohti...

Emilia *ajattelee epätoivoisena*: Voi apua, tämä on kauheaa! Tuo hirviö ei voi tehdä mitä huvittaa. Onnenmaan on pelastuttava!

Emilian rukoillessa apua läheisestä lumotusta lammesta nousee hehkuva lasipurkki ja lennähtää hänen käsiinsä.

Emilia kuulee mielessään jonkun kuiskaavan hänelle. Ääni kehottaa avaamaan purkin kannen.

Emilia tottelee ääntä ja avaa purkin. Purkista vapautuu keltaisena hehkuvaa usvaa, joka tuoksuu aurinkoisille kesäpäiville, ilolle ja onnelle. Usva kiemurtelee Garmilaa kohti.

Garmila on ihmetyksestä jähmettyneenä paikallaan, kunnes usva osuu häneen ja hän hajoaa tuhansiksi pirstaleiksi kaamean kirkumisen kera.

~ ~ ~ 

Kun Garmila on tuhottu, samassa hetkessä värit palaavat Onnenmaahan ja taikaolennot ilmestyvät esiin. Ilma täyttyy kukkien tuoksusta ja lintujen laulusta.

Elsa: Sinä teit sen Emilia!

Emma: Sinä pelastit Onnenmaan! :D

Elsa: Taikapurkki ilmestyi sinulle lumotusta lammesta, koska olit täysin epäitsekäs. Et pelännyt yhtään omasta puolestasi. Toivoit vaan Onnenmaan parasta.

Emilia: En edes tajunnut pelätä omasta puolestani. Voi miten ihanaa, että ilkeä velho on tuhottu!

Taikaolennot: Emilia, sinä olet meidän sankarimme! :D

~ ~ ~ 

Emilia havahtuu unestaan hymy huulillaan.

Emilia: Kunpa pääsisin vielä Onnenmaahan *huokaus*.

~ ~ ~

Vieläkö Emilia seikkailee myöhemmin Onnenmaassa? 

Haluaisitko lukea sellaisia tarinoita?

Back to school

Heips!

Nyt sitten on koulu ja futis (ja kiireet) alkaneet. Viime viikonloppuna kävimme kavereiden mökillä. Nyt sitten of course kipeänä. Kuvia on otettu vain vähän väliä kännykällä ja pantu instagramiin ( Sofia: sofkaaw_  ja Saana: saanaaw_dolls).

Postauksia alkaa kohta tulla enemmän kun arki pääsee vauhtiin. Ensi viikolla selviää miten Onnenmaalle kävi (jos kukaan muistaa Emilian unia). Tänään tulee vain vanhoja kuvia kesältä. Yritän lähipäivinä käydä kuvaamassa myös jotain toista kuvatarinaa, riippuu tietenkin siitä millainen olo on.

Käykää vielä laittamassa kysymyksiä edelliseen postaukseen, pari siellä jo on, mutta olisi kiva jos olisi enemmän.

Kesäloma loppuu ja nuket odottavat kysymyksiä

Moikka!

Kesä on hurahtanut vauhdilla. Ollaan oltu aika paljon joka paikassa ja postauksia on tullut vähän. Toivottavasti ehditään tehdä niitä taas enemmän kun koulu alkaa.

Koska lukijoita on tullut kivasti lisää kesän aikana, niin ajattelimme, että haluaisitte ehkä tutustua nukkeihin paremmin. Voitte laittaa kommentteihin kysymyksiä nukeille (tai meillekin), niin teemme niistä myöhemmin postauksen.

Viimeisen kesälomaviikon mökkeilimme Keski-Suomessa. Osa nukeista oli mukana. Alla muutama kuva Amandasta ja Crystalista.

Koulu alkaa keskiviikkona ja on tavallaan ihan kiva mennä sinne takaisin. Toisaalta parin viikon päästä en ehkä ole enää samaa mieltä. ^^'