Yllätys osa 1

Julia löhöilee sängyllään tylsänä maanantai-iltana ja lukee postin juuri tuomaa kirjettä.

Julia: Ihanaa saada Johnilta kirje. Mitähän hänelle kuuluu?

Julia: Oi, John on taas lähettänyt piirustuksensa.

Julia: Tuohan voisin olla vaikka minä! :D

Julia kaivaa esiin paperia ja kynän ja alkaa heti kirjoittaa Johnille.

Kun kirje on valmis, Julia lähtee viemään sitä postilaatikkoon.

~ ~ ~ 

Matkalla postilaatikolle Julia tapaa sattumalta Emilian.

Julia: Ai Emilia, moi!

Emilia: Moikka!

Julia: Olen viemässä Johnin kirjettä postilaatikkoon. Tuletko mukaan? Voisimme vaikka käydä Kahvila Sinivuokossa sen jälkeen.

Emilia: Joo. Olinkin vain kävelyllä.

Emilia: Kuinka kauan olette jo kirjoitelleet Johnin kanssa?

Julia: Puoli vuotta. Vaikka se ei ole pitkä aika, niin tuntuu kuin olisin tuntenut hänet jo todella kauan.

Julia: Toivottavasti John saa pian kirjeeni.

~ ~ ~ 

Tytöt menevät juttelemaan ja herkuttelemaan Kahvila Sinivuokkoon

Emilia: Tämän paikan suklaaleivokset ovat ihan parhaita!

Julia: Niin tosiaan ovat. Haluaisin osata itsekin leipoa tällaisia.

Emilia: Oletko muuten koskaan tavannut Johnia? Asuuko hän lähellä vai jossain kaukana?

Julia: Emme ole koskaan tavanneet. Olen tosin nähnyt kuvansa eli tiedän miltä hän näyttää. Hän asuu niin kaukana Saksassa, että emme ole voineet tavata. Mutta aion vielä joskus päästä matkustamaan hänen luokseen!

Emilia: Toivon tosiaan, että saat toteuttaa haaveesi. Mutta nyt täytyy lähteä, kotona pitää vielä siivota. Tuletko yhtä matkaa vai jäätkö vielä tänne?

Julia: Voisin tulla kanssasi yhtä matkaa, kunhan olen syönyt leivokseni.

Emilia: Okei. Käyn vain ensin vessassa, niin mennään sitten.

Julia: Kylläpä kestää...

Tuntematon: Ei voi olla totta, Julia!!!

~ ~ ~ 

Jatkoa seuraa...