Julia on tullut suihkusta ja laittaa hiuksiaan, kun puhelin soi.
John: Moi Julia! Mitä kuuluu?
Julia: Moikka! Kiitos, eipä ihmeempiä. Kävin aamulla lenkillä ja tulin juuri suihkusta.
John: No sitten sulla on varmaan jo nälkä. Mietin, että lähtisitkö tässä lähellä olevaan ravintolaan syömään? Sieltä saa kuulemma todella hyvää sushia.
Julia *lievästi kauhistuneena*: Ööh.. Joo, kai niitä voisi maistaa... Mä en ole koskaan syönyt sushia. Nähdäänkö siellä?
John: Heh, sulle on sitten luvassa ihan uusi makunautinto. :D Nähdään siellä vaikka puolen tunnin päästä. Moikka!
Julia: Toivottavasti sushi on hyvää. Olisi tosi noloa yrjötä ravintolassa...
~ ~ ~
Ravintola Kirsikassa:
Julia: Hassua, mutta mä en ole koskaan käynyt täällä, vaikka tämä on näin lähellä kotia.
John: No hyvä, että mä en ole ainoa, jolle on täällä joku paikka vieras.
Julia: Hei tuolla on mun kaveri Dina. Mennään moikkaamaan!
Julia: Moi Dina! Ei olla nähty vähään aikaan. Tässä on John. John on just muuttanut mun alakertaan.
Dina: Moi! Ahaa, siis täällä on muitakin uusia kuin minä. :) Mä muutin tänne vasta pari viikkoa sitten Lontoosta.
John: Kiva tutustua. Mä tulin Saksasta, mutta oon viettänyt viime vuodet Englannin eteläosissa.
John: Olis kiva jutella joskus enemmänkin, jos vaikka ollaan liikuttu samoissa paikoissa. Mutta mä jätän teidät nyt hetkeksi kahdestaan ja käyn tilaamassa. Jos sopii, niin tilaan sullekin Julia.
Julia: Mä oon ekaa kertaa syömässä sushia... Vähän jännittää. Emilia kertoi tavanneensa sut joku aika sitten.
Dina: Joo mä käväisin Emilian luona ohi mennessäni ja sain hyvää kasviskeittoa. :p
Dina: Mä oon viime päivinä pähkäillyt, että pitäisikö etsiä itselleni uusi pari. Keikkapyynnöissä on tykätty erityisen paljon balladeista ja moni järjestäjä on ollut sitä mieltä, että olisi hyvä, jos voisin vetää duettoja. Mutta mä oon tottunut esiintymään yksin sen jälkeen kun en ole esiintynyt siskojeni kanssa, joten ajatus tuntuu oudolta. Vaikka ehkä sitä voisi kokeilla, että löytyisikö sopiva pari.
Dina: Sori, mä en ehtinyt kysellä sun kuulumisia, mutta olin just lähdössä kun te tulitte ja mulla on vähän kiire. Nähdään myöhemmin!
Julia: Joo nähdään paremmalla ajalla!
John *saapuu paikalle*: Tilasin meille erilaisia makirullia ja nigirejä. Jos et tykkää, niin voidaan kyllä tilata sulle jotain muuta. Mutta mihinkäs se sun kaveri katosi?
Julia: Sillä oli kiire, joten se lähti jo. Mennäänkö istumaan tuonne?
Tarjoilija tuo ruuat ja juomat.
John: Näyttää herkulliselta. Nyt vaan maistamaan. :)
Julia: Jos vaikka kokeilen ensin tuota ruskeaa.
Julia *avaa suutaan*: Nyt sitä mennään...
Hymy leviää Julian kasvoille.
Julia: Täähän on hyvää! :D
John: Hyvä, että tykkäät. Mä oon niin kehunut näitä, vaikken ollut itsekään vielä maistanut... Olisi ollut noloa, jos nämä olisi olleet ihan kauheita.
John ja Julia nauttivat ruuastaan ja juttelevat. John kertoo Julialle enemmän elämästään englantilaisessa sisäoppilaitoksessa, paluustaan kotimaahansa Saksaan ja päätöksestään muuttaa Suomeen. He juttelevat molempien lempipuuhasta eli piirtämisestä ja maalaamisesta ja kinastelevat parhaista manga-sarjoista (Julian mielestä K-On ja Johnin mielestä Sherdock). Aika kuluu kuin siivillä.
Julia: On ollut tosi mukava päivä, hyvää seuraa ja hyvää ruokaa. Kiitos, kun toit mut tänne! :)
John: Kiitos vaan seurasta. Tänne tullaan toistekin!

5 kommenttia:
Hienosti kuvattu ja hyvin kirjoitettu!
(Kiva lukee 'tavallisesta' elämästä kun yleensä on sellasii taika-noituus-ym juttui)
Oon jo pari kertaa yrittäny liittyä lukijaksi, mut ei vaan onnistu...
Kiva tarina ja selkeä😉
Kiitos molemmille kommenteista. Kiva kuulla, että tykkäät tavallisista jutuista. Me tykätään tehdä niitä. :) Jos siinä lukijoiden oikeassa yläkulmassa on 2 neliötä, niin niitä klikkaamalla pitäisi onnistua. Toivottavasti toimii.
Katya Pullip, nyt pitäisi pystyä liittymään lukijaksi. :)
Kävin liittymässä blogisi lukijaksi. ;)
Lähetä kommentti