Legenda Onnenmaan tuhosta

Moikka!

Huhtikuun alussa julkaistiin postaus Emilian uni. Tarina saa lopultakin jatkoa. Saimme kuvattua tämän tarinan tänään, vaikka olikin koulun kevätjuhla. Jee, kohta alkaa kesäloma!!!

Lukemisen iloa!

~ ~ ~ 

Emilia on vaipunut pitkän koulupäivän jälkeen sikeään uneen.

~ ~ ~ 

Emilia: Mitä ihmettä? Olen ollut täällä ennenkin.

Emilia: Te taas! Miten voin nähdä teistä taas unta?

Tummatukkainen: Hei Emilia, me tapaamme jälleen.

Sinitukkainen: Mukava nähdä sinua, vaikka tapaammekin ikävissä merkeissä.

Tummatukkainen: Tarvitsemme sinun apuasi.

Sinitukkainen: Ehkä meidän pitäisi ensin kertoa mistä on kyse. Olipa kerran...

Sinitukkainen: ...kaunis maa, Onnenmaa, kaukana jossain. Siellä asui keijuja, noitia, tonttuja ja muita taikaolentoja.

Sinitukkainen: Minä, Elsa, olen keiju ja osaan lentää. Ystäväni Emma on kiltti noita ja hän osaa taikoa.

Elsa: Eräänä päivänä kylmyys iski Onnenmaahan, värit alkoivat haalistua ja linnut lopettivat laulamisen.

Elsa: Ilkeä velho Garmila oli kuullut huhuja tästä Onnenmaasta. Hän oli paha eikä kestänyt nähdä iloisia kasvoja. Hän halusi taikaolentojen taikavoimat itselleen.

Elsa: Garmila vei minulta kyvyn lentää ja Emmalta kyvyn taikoa. Hän vei meiltä kaikilta taikavoimat.

Elsa: Mutta edes Garmila ei ollut niin vahva, että hän olisi voinut viedä taikavoimamme lopullisesti.

Emma: Kun Garmila oli lähtenyt, nousi läheisestä lammesta esiin vanha käärö ja lennähti jalkojamme juureen. Avasimme käärön ja näimme sinun kuvasi Emilia.

Emilia *tuskin kuuluvalla äänellä*: Minun kuvani..?

Emma: Käärössä kerrottiin, että vain ihmistyttö, jonka sydän on puhdasta kultaa, voi vapauttaa taikavoimamme.

Emma: Legendan mukaan Onnenmaata tulee jonain päivänä uhkaamaan täydellinen tuho, josta voi pelastautua vain jos eräs ihmistyttö pystyy vastustamaan Garmilaa. Käärö ilmoitti, että sinä olet se tyttö.

Elsa: Minä en aiemmin tiennyt pystyväni vierailemaan toisten unissa. Tai ehkä sainkin sen kyvyn vasta kun Garmila vei muut taikavoimani. Joka tapauksessa sen avulla pystyimme ottaaman sinuun yhteyttä ja sen vuoksi pystymme nytkin keskustelemaan. Ilmeisesti Garmila ei tiedä sitä. En usko, että hän on kuullut ikivanhaa legendaa.

Emma: Autathan meitä?

Elsa: Sinä olet ainoa toivomme pelastaa Onnenmaa!

Emilia *vajoaa polvilleen*: Mut... mut... mutta enhän minä tiedä miten voisin vastustaa jotain niin mahtavaa olentoa, joka on vienyt taikavoimanne. Eihän minulla ole mitään erityisiä voimia!

Elsa: Sinä et tiedäkään miten suuri mahti on hyvällä sydämellä. Me uskomme sinuun Emilia...

~ ~ ~ 

Emilia havahtuu unestaan.

Emilia: Ohoh. Nämä unet käyvät aina vain kummallisemmiksi. Mutta olisi kiinnostavaa tietää pelastanko minä Onnenmaan. Voi kun sellainen maa olisi oikeastikin... *haukotus*

~ ~ ~

Kohtaako Emilia ilkeän Garmilan? Pystyykö hän pelastamaan Onnenmaan?

Jatkoa tulossa...