Kevin kehittää kesäherkun osa 2

Jatkoa edellisestä postauksesta...

~ ~ ~ 

Dina on järjestänyt kavereilleen kesäherkku-kilpailun. Kisa on käynnissä ja Dina kiertelee seuraamassa toisten edistymistä. 

Dina: Täällähän näyttää hyvältä. Miten sujuu?

Amanda: Kiitos ja hyvin sujuu. Emilia leipoo suussa sulavia muffinsseja. Mä oon lähinnä avustamassa ja varmistamassa, että taikina on hyvää. :P

Emilia: Kokeillaan vähän uutta reseptiä. Toistaiseksi menee hyvin.

Dina: Amandan puuhat kuulostaa tutuilta. ;D Jatkakaa vaan samaan malliin.

Dina: Jaahas, täälläkin ollaan työn touhussa. Mitä olette tekemässä?

Crystal: Jotain piirakkaa, jonka nimeä en oikein osaa lausua.

John *mutisee*: Katsotaan nyt mitä tästä tulee...

Crystal *silmät sädehtien*: Me varmaan voitetaan kisa, kun John on niin mahtava! :) <3

Dina: Se nähdään pian. :) Mutta missäs meidän yksi pari on? Oletteko nähneet Keviniä ja Juliaa?

John *oikaisee selkäänsä*: Ne taisivat mennä varastoon. Ovat kyllä olleet siellä aika kauan...

Kevin ja Julia ovat tosiaan varastossa tekemässä kesäherkkuaan.

Kevin: Säännöissä puhuttiin uuden kesäherkun kehittämisestä, leipomisesta ei varsinaisesti puhuttu.

Kevin: Näistä grillitikuista ja vaahtokarkeista saa rakennettua hienoja juttuja. Ootko koskaan rakentanut vaikka Geomageilla? Niillä magneetti-jutuilla?

Julia *hymyilee vinosti*: Ahaa... Nyt mä ymmärrän. :D Pistetään töpinäksi!

~ ~ ~ 

Dina *kovalla äänellä*: Hyvät kilpailijat, aika on päättynyt! Tuokaa herkkunne tänne pöydälle näytille. Kevin ja Julia myös pois varastosta! Mitäköhän ne on touhunneet siellä näin kauan..?

Julia: Täältä tullaan. :)

Kevin: Sori kun oltiin tuolla vähän piilossa, muttei haluttu masentaa teitä näyttämällä voittajatöitä etukäteen. :D

Kaikki muut: ???????

Dina: Kertoisitko vaikka sinä Emilia mitä nämä ihanalta näyttävät herkut ovat?

Emilia: Ne on valkosuklaamuffinsseja, joissa on sitruunanmakuinen kreemi päällä ja koristeena kirsikat.

Dina huokailee ihastuksesta maistaessaan muffisseja.

Seuraavaksi on Johnin vuoro esitellä piirakkansa.

John: Mä tein melko perinteisen Schwarzwälder kirschtorten, jota leivotaan paljon mun synnyinseudulla. Uutta siinä on ulkonäkö, varsinkin suklaisesta taikinasta tehty ristikko, jonka alta pilkistää kirsikoita.

Dina: Mmm... Aivan taivaallista.

Viimeisenä Kevin esittelee omituisen näköiset häkkyrät.

Kevin: Mä lähdin ajatuksesta, että kesäherkun ei tarvitse olla leipomista. Kesällä on kiva mökkeillä ja retkeillä metsässä ja nuotiolla voi makkaroiden paistamisen lisäksi paahtaa vaikka vaahtokarkkeja. Idea on simppeli: vaahtokarkit on valmiiksi grillitikuissa, jotka on vaan järjestetty geometrisen kauniisti. Ei pidä unohtaa hienoa kattausta. Nämä ovat pyramidi ja linnunpelätin. ;) Rakennelmasta voi irrottaa yksi kerrallaan tikun ja vaahtokarkin ja paahtaa tulessa. Helppoa, eikä jää edes tiskattavaa! ;D

Kun kaikki on tutkittu ja maisteltu, Dina julistaa voittajan. 

Dina: Olipa mielettömiä herkkuja! Osa perinteisempiä, joku täysin uudenlainen. Mä haluaisin sanoa, että kaikki ovat voittajia, niin hyviä olitte.

Dina: Mutta koska vain yksi pari palkitaan, niin voitto menee nyt Kevinille ja Julialle. Onneksi olkoon! Teillä oli ihan uudenlaista ajattelua, eikä herkkujen tarvitse aina olla monimutkaisia. Te saatte tämän hienon pokaalin! Häviäjät, te joudutte valitettavasti tiskaamaan. Kaikki saadaan kuitenkin nyt herkutella kunnolla!

Crystal *kuiskaa Dinalle*: Mun mielestä John on tosi söötti. Mutta onko se tosi ujo vai mikä sitä vaivaa kun se ei paljon puhu?

Dina *kuiskaa takaisin*: Se on aika ujo. Ja käytös on melko muodollista, kun se on ollut englantilaisessa sisäoppilaitoksessa. Mutta mä oon ollut huomaavinani, että se saattaa olla ihastunut Juliaan... Se on kai ainakin osasyy sille, miksi se muutti tänne.

Crystal: No höh *huokaus*

~ ~ ~ 

Idea tähän tarinaan tuli Heurekan tiedeleirillä olleesta ohjelmasta, jossa tehtiin erilaisia rakennelmia vaahtokarkeista ja hammastikuista. Sitten kuultiin kavereiltamme Fimo- massasta, josta teimme Saanan kanssa nukeille herkkuja. Se on kuin muovailuvahaa, mutta muovaamisen jälkeen se pitää panna uuniin, jotta se kovettuu. Siitäkin saatiin ideaa. Harmi vaan, että ne näyttivät valmiina hyviltä, mutta niitä ei saanut syödä. ;)